Kaikki hyvin Linnankoskenkadulla!

Linnankoskenkatu 59 onkin sitten lopputarkastettu kaikessa hiljaisuudessa. Rakenusvalvontapäällikkö vastasi tiedusteluuni asian käsittelystä, ja kertoi seuraavaa:

Linnankoskenkatu 59:n rakennuksella on hyväksytty muutoslupa, joka myös on lopputarkastettu. Lupa myönnettiin Linnankoskenkatu 46:den prosessin lopputuloksen perusteella, jossa kävi selvästi ilmi että kattoa voi vähäisessä määrässä korottaa (räystään korotus (59:ssä) n 270 mm). Uudesta muutosluvasta ei ole valitettu.

Muutoslupa on siis myönnetty, vaikka kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti 2.11.2006 kaupunkisuunnittelupäällikön lausunnon mukaisesti, että sellaista ei voida myöntää, sillä rakennushanke ei ole voimassa olevan asemakaavan mukanen.

2.11.2006 tehtyä päätöstä ei oltu kytketty Linnankoskenkatu 46:n hallinto-oikeuskäsittelyyn, eikä tehtyä päätöstä ole myöhemmin kumottu tai otettu uudestaan käsittelyyn.

31.5.2006 julkisivujaos totesi, että muutosluvan (jota ei siis marraskuussa myönnetty) saamisen edellytyksenä on kaikkien ikkunoiden muuttaminen julkisivulaudoituksen tasoon. Tätä ei ole tehty.

Kun muutoslupaa ei myönnetty 2.11.2006, oli rakentajan haettava poikkeamislupaa asemakaavasta poikkeavalle rakentamiselle. Tämä hakemus on ollut käsiteltävänä kaupunkisuunnitteluosastolla alkuvuodesta 2007 lähtien. Poikkeamislupa-asiaa valmisteleva virkamies on kertonut minulle sähköpostissa 2.10.-07, 17.2. ja 18.8.-08, että asiaa vielä valmistellaan, ja että se tuodaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn "piakkoin".

Ilmeisesti virkamies ei ole tiennyt, että asia on hoidettu toisin, tai sitten minulle on annettu väärää tietoa. Mikä sinänsä ei ole ihan hyvä juttu.

Sitä ihmettelee rakennusvalvonnan dynaamista toimintaa asiassa. Ja ymmärtäähän sen toisaalta, että pitkään päänvaivaa aiheuttanut ongelmavyyhti on vain haluttu pois päiväjärjestyksestä.

Aika hiljaista ollut

Aika vierii, ja paljon on vettä Porvoonjoessa valunut. Valtuustokin vaihtui. Mutta yksi asia ei etene, vanhemmat lukijat varmaan arvaavatkin mikä se on.

Aivan oikein, tapaus Linnankoskenkatu 59. Ollaan yli kaksi vuotta eletty jonkinlaisessa seisahtuneisuuden tilassa. Viimeisin tapahtumahan on 2.11.2006 pidetty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous, jossa päätettin, ettei lainvoimaisesta rakennusluvasta ja asemakaavasta poikkeavalle rakentamiselle myönnetä muutoslupaa.

Rakentajan piti hakea poikkeamislupaa Uudenmaan ympäristökeskukselta. Ja niin se on tehnytkin - tosin hakemus jumittaa Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla, sillä se tulee ensin käsitellä Porvoon koneistossa. Tarkemmin sanottuna kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa.

Koska asian käsittelytahti on ollut lievästi ilmiasuna meee-eee-eelkoisen hidasta, olen ottanut asiakseni tasaisin väliajoin kysellä sen perään.

• 2.3.2007 rakennusvalvontapäällikön antamien tietojen mukaan rakentaja oli jättämässä poikkeamislupahakemuksen koht'puoliin.
• 12.10.2007 poikkeamislupa-asioista vastaava virkamies kertoi hakemuksen jätetyn keväällä, mutta että asiaa ei ole otettu käsittelyyn, kun oli odotettu KHO:n päätöstä Linnankoskenkatu 46:n osalta. (Joka kai sitten jotenkin liittyi 59:n tapaukseen)
  
• 7.2.2008 kyseinen virkamies kertoi asian tulevan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käisttelyn kevään aikana
• 18.8.2008 em. virkamies keroi ottavansa asian valmisteluun, ja tulevan käsittelyyn mahdollisimman pian.

Nyt helmikuussa 2009 asiaa ei vielä ole tuotu kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn.

Sitä voi vain ihmetellä tarmoa, jolla Porvoossa pureudutaan luvattomaan poikkeamiseen lainvoimaisista rakennusluvista ja asemakaavamääräyksistä. Etenkin kohteessa joka on asemakaavassa suojeltu. "Historiallisesti ja kaupunkikuvllisesti merkittävä rakennus".

Vihdoinkin jotain järkevää

Uusimaata lukiessa meinasi kahvi mennä väärään kurkkuun, niin ihastuin Renor Oy:n parkkiluolaesityksesä. Ovat kaivaneet naftaliinista vanhan ajatuksen parkkiluolan rakentamisesta Mannerheiminkadun pohjoispuolelle, Rihkamatorin ja Kaivokadun välimaastoon.

Jo 80-luvun puolivälissä (ks. lehtileike 3.7.1985) on Teboilin tontin takana olevaa tyhjää tonttia esitetty parkkitalon paikaksi. Mutta eihän sellaista ole Porvooseen saatu rakennettua.

Ehkäpä nyt saadaan yksityisen yrityksen voimalla aikaan todellakon jotain, joka kehittää Porvoota.

Mahtavaa - vaikka eipä Porvoossa toisaalta kuitenkaan kannata hurrata, ennen kuin ensimmänen lapionpisto on tehty.

Soppaa keittämässä

Porvoon uusi kaupunkisuunnittelupäällikkö on valittu. Kylillä tosin kerrotaan, että asia on hieman mutkistunut, sillä valintapäätöksestä on valitettu. Joku hakija katsoo, että valitulla ei olisi tehtävän vaatimaa pätevyyttä, tai sitten muuten vain kokee itseään kohdellun väärin.

Asia palannee nyt sitten kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kautta kaupunginhallitukselle, jonka jälkeen siirrytään hallinto-oikeuskäsittelyyn.

Kyllä tästäkin Porvoossa saadaan soppa keitettyä. Taitaa mennä reilusti ensi vuoden puolelle, ennen kuin uusi kaupunkisuunnittelupäällikkö voi aloittaa virassaan...

Purkupäätöksen ulkoistamista

Porvoon kaupungintalon korttelin suunnittelukilpailun käynnistämistä käsitellään ensi maanatain kaupunginhallituksen kokouksessa (14.4.07). Kaavaillun suunnittelukilpailun kilpailuohjelma on kokouspykälän 4 liitteenä.

Kaupungintalon korttelin kehittämiseen liittyy kysymys Piispankatu 15:n ainutlaatuisesta myöhäisjugendia edustavan rakenuksen kohtalosta. Porvoon museo, joka viime lokakuusta on vastannut Museoviraston rakennusperinnön suojelun viranomaistehtävistä Itä-Uudellamaalla, antoi maaliskuussa 2007 lausunnon, jossa se totesi että rakennukselle ei MRL:n 139§ nojalla tule myöntää purkulupaa.

139 § Purkamisluvan edellytykset

Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Lupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä.

Miten Piispankatu 15 esitellään kilpailuohjelmassa? Kilpailun kohteena olevilla tonteilla sijaitsee kolme rakennusta: Raatihuone, pysäköinninvalvonnan ent. yleinen wc ja Piispankatu 15:n ent. taloustoimisto. Näistä todetaan seuraavaa:

3.2.3 Rakennuskanta
Kilpailualueella sijaitsevat rakennukset eivät ole asemakaavalla suojeltuja. Kaupungintalo tulee kuitenkin ehdottomasti säilyttää. Tontilla sijaitsevien kahden muun rakennuksen, Rauhankatu 20 ja Piispankatu 15, säilyttäminen tai purkaminen jää kilpailijan harkintaan.

Perustiedot kilpailualueella olevista rakennuksista:
(...)
Asuinrakennus, Piispankatu 15,
Piispankatu 15:n päärakennus rakennettiin rakennusmestari Artur Kullmanin suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Vuonna 1911 tehdyn laajennuksen suunnitteli rakennusmestari Johannes Kullman. Mitoitukseltaan myöhäistä jugendia edustava rakennus noudattaa aikakautensa pienimittakaavaista puukaupunkirakentamisen perinnettä. Se edustaa tyyliltään myöhäisjugendia, joita Porvoossa on enää harvoja. Porvoon museon rakennusta koskeva lausunto 19.3.2007 on liitteenä luettavissa kilpailun verkkosivuilta.
(...)

4. Suunnitteluohjeet
Kaupunkirakenteessa uudisrakennuksen sijoituspaikka on keskeisellä paikalla Kaupungintalon tontilla.
(...)
Piispankatu 15:
kilpailijan tulee ratkaista säilyttääkö vai purkaa rakennus
mikäli kilpailija esittää säilyttämistä, on tiloille esitettävä käyttötarkoitus
(...)

lue koko kilpailuohjelma tästä

Rakennusperinnön suojelun viranomaistehtävistä vastaavan Porvoon museon antaman lausunnon mukaan rakennukselle ei saa myöntää purkamislupaa (ks. kirjoitus 25.3.07). Kilpailuohjelmassa annetaan suunnittelijan kuitenkin ratkaista asia.

Kilpailuohjelmassa ei myöskään kerrota, että esitys rakennusen suojelemiseksi rakennussuojelulailla on jätetty Etelä-Suomen lääninhallitukselle (ks. kirjoitus 15.6.07). Lisäksi rakennus on toimenpidekiellossa, johon Uudenmaan ympäristökeskus sen asetti viime heinäkuussa (ks. kirjoitus 25.7.07).


Piispankadun eipäs-juupas-eipäs -jahkailut löytyvät muuten tämän bligin luokasta "Piispankatu".