Viisaita nuo (jotkut) Roomalaiset

Lueskelen parhaillani Waltarin Ihmiskunnan viholliset -kirjaa, joka kertoo Minutus Lausus Manilianuksen elämästä Rooman valtakunnassa aivan ajanlaskumme alussa. Alkupuolella Minutus muuttaa isänsä kanssa Roomaan tätinsä Laelian luokse. Laelian talo on päässyt hieman huonoon kuntoon, sillä Laelian varat eivät ole riittäneet talon kunnossapitoon.

Varakkaana miehenä Minutuksen isä kunnostuttaa Laelian Rooman-asunnon:

Seuraavana päivänä isäni palkkasi arkkitehdin sukutalon perusteellista korjausta varten ja puutarhureita siivoamaan kuntoon hoidotta jääneen puutahan. Puutarhassa kasvoi toistasataa vuotta vanha sykomori, jonka muuan Mariuksen keskellä katua murhauttama Manilius oli istuttanut. Pari muutakin ikivanhaa puuta kasvoi talon ympärillä ja isäni piti tarkoin huolen ettei niitä vahingoitettu. Myös maahan vajonneen talon hän säilytti ulkonaisesti niin ennallaan kuin mahdollista. Minulle hän selitti:

"Sinulla on tilaisuus nähdä Rooman marmori ja muu ylellisyys, mutta joskus miehenä ymmärrät että mitä minä nyt teetän, on suurinta ylellisyyttä. Tällaisia ikivanhoja puita rikkainkaan nousukas ei pysty hankkimaan talonsa ympärille ja rakennuksen vanhanaikaiset ääriviivat ovat arvokkaammat kaikkia koristepylväikköjä."

Mika Waltari, Ihmiskunnan viholliset. WSOY 1964

Viisaita sanoja lausuu Minutuksen isä, Markus Mezentius Manilianus. Tästä voisivat uusrikkaat ja grynderit ottaa opikseen nykyäänkin.