Madaltaa - ei madaltaa

Keskustelu käy parinkymmenen vuoden tauon jälkeen jälleen kiivaana Manneheiminkadun sillan madaltamisesta tai madaltamatta jättämisestä.

Itse asiassa spekulointi sillan korkeudella on turhaa, sillä jo lähes parikymmentä vuotta sitten on tehty periaatepäätös Mannerheiminkadun sillan madaltamisesta.

Porvoon kaupungin Liikenteen yleissuunnitelma tammikuulta 1988 käsittelee Porvoon eri osa-alueiden liikenteen kehitystoimenpiteitä. Mannerheiminkadun silta sijaitsee yleissuunnitelman osa-alueella 33, joka määritellään selvityksessä seuraavasti:

Osa-alue 33

Alue rajoittuu idässä Porvoon jokeen, etelässä Aleksanterinväylään (pääkatu), lännessä Mauno Eerikinpojankatuun (kokoojakatu) sekä pohjoisessa läntiseen sisääntulotiehen (M 170). Sisäinen katuverkko jäsentyy alueen kaavoituksen myötä.

Osa-alue 33:n kehitystoimenpiteiksi mainitaan kaksi asiaa:

• Uusi linja-autoasema sijoitetaan alueelle
• Varautuminen läntisen sisääntulotien ja Mannerheiminkadun sillan madaltamiseen.

Porvoon kaupungin liikenteen yleissuunnitelman kustannuksissa (luku 4.1, s. 78) on myös laskeskeltu Mannerheiminkadun sillan madaltamiskustannuksia. Laskelmien mukaan sillan Mannerheiminkadun sillan madaltaminen maksaisi 15,5 miljoonaa markkaa, ja sisääntulotien (M 170) muutos 2,0 mmk.

Porvoonjoen länsirannan yleinen aatekilpailu järjestettiin 26.1.-20.6.1989. Kilpailuohjelmassa on ohjeet siitä, miten Porvoon kaupunki länsirantaa haluaa keihtettävän.

Myös kilpailuohjelmassa viitataan vuotta aikaisemmin annettuun Porvoon kaupungin Liikenteen yleissuunnitelmaan.

Kilpailuohjelman Liikenne ja kunnallistekniikka -kappaleessa (kpl 3.26, s. 19) todetaan seuraavaa:

Kaupunki on laatinut koko kaupunkia koskevan "Liikenteen yleissuunnitelman". Kilpailuohjelmaa hyväksyttäessä joulukuussa 1988 suunnitelman käsittely oli kesken kaupunginhallituksessa. Tässä suunnitelmassa joen itärannalle suuntautuvia liikenneyhteyksiä on parannettu mm. linja-autoaseman sijoittamisella joen länsipuolelle, Mannerheiminkadun sillan madaltamisella ja Aleksanterinkadun sillan rakentamisella.

Kyseisessä kappaleessa todetaan edelleen, että kaupunki on hyväksynyt aluevarauksen siltaa varten Aleksanterinkadun länsipäähän, mutta että kaupunginvaltuuston ja kaupunkilaisten keskuudessa ei ole syntynyt yksimielisyyttä uudesta joen poikki johtavasta yhteydestä...

Mutta takaisin asiaan. Mannerheiminkadun sillan madaltaminen on siis myös nostettu esille länsirannan suunnittelukilpailun yhteydessä. Siinä todetaan yksiselitteisesti että siltaa aiotaan madaltaa.

On siis aivan turha spekuloida sillä madalletaanko siltaa vai ei, tai - kuten viimeaikaisissa keskusteluissa on joskus tehty - miten länsirannalle rakennetut asuinrakennukset taipuvat sillan ja pengerryksen madaltamiseen.

Kaupunki on siis varautunut vuonna 1988 laaditussa liikenteen yleissuunnitelmassa sillan madaltamisesta johtuviin kustannuksiin yhteensä 17,5 mmk:n edestä. Tämän päivän rahaksi muunnettuna kyseessä olisi vajaan 4,5 miljoonan euron summa.

Kaupunkisuunnittelupäällikkö puhuu tosin nykyään (BBL 14.3.07) tätä huomattavasti pienemmästä summasta - vähintään yhdestä miljoonasta eurosta.