Vastaako metsä niinkuin sinne huhuilee?

Olen yrittänyt saada vastausta tekniseltä ja ympäristötoimelta siihen, onko Linnankoskenkatu 59 rakennusluvan myöntämisessä todella toimittu oikein. Laihoin tuloksin.

Allaolevan sähköpostin lähetin 19.12.2005 seuraaville tahoille:
- teknisen ja ympäristötoimen johtaja
- rakennusvalvontapäällikkö
- kaavoituspäällikkö

Hyvät rakentamisesta ja maankäytöstä vastaavat,

Onko Porvoon rakennusvalvonnassa asemakaavassa suojellun rakennuksen rakennuslupaa (Linnankoskenkatu 59) myöntäessä tulkittu säädösten vastaisesti poikkeamisvaltaa? Rakennusvalvontahan on sanonut noudattavansa kirjastoaukion asemakaavan erityismääräyksiä, jotka heidän tulkintansa mukaan ohittavat asemakaavan suojelumerkinnät.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa kuitenkin nimenomaan kielletään poikkeaminen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä tai sen tavoitteiden vastaisista toimenpiteistä (171§, 172§).
...
171 pykälän mukaan suojelumääräykset ajavat kaiken edelle. Vai olenko ymmärtänyt väärin?
...
Jos asemakaavan "erityiset määräykset" -kohtaa noudatetaan esimerkkitapauksen tavoin, eikö silloin rakennetun ympäristön suojelua koskevat tavoitteet kuitenkin jää saavuttamatta?

Koska kirjastoaukion uuden asemakaavan suojelumerkinnät eivät mahdollista yläkerran laajentamista tai julkisivumuutoksia, vaikuttaisi huolestuttavasti siltä, että on myönnetty rakennuslupa MRL:n 171§ ja 172§ vastaisesti.
...
Kyseessä ei näyttäisi myöskään oleva vähäinen poikkeaminen. Asemakaavan suojelumerkintä (josta 171§ mukaan ei saa poiketa) ei mahdollista laajentamista yläkertaan eikä julkisivumuutoksia. Rakennukselle on silti myönnetty rakennuslupa (177,5 m2), joka ylittää 57,5 neliöllä kaavan sallimat 120 m2, ja joka lisäksi mahdollistaa jukisivumuutokset.

Rakennusvalvonta on lupaan liittyen pyytänyt lausunnot kaupunkisuunnitteluosastolta ja julkisivujaostolta (molemmat puoltavia). Rakennusvalvontaviranomaisella on käsittääkseni kuitenkin viime kädessä jakamaton vastuu päätöksestä.

Olen pahoillani, että aiheutan päänvaivaa kysymyksilläni. Olisin kiitollinen, jos voisin saada tyhjentävän vastauksen siihen, onko luvan myöntämisessä todella toimittu oikein.

Huolestuneen kansalisen ymmärryksen yli nimittäin vain menee se, että - asemakaavan suojelumerkintää vapaasti siteeraten - historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus, jota ei saa hävittää, voidaan esimerkkinä olevassa kohteessa sovellettavin saneeraustoimin korjata hengiltä.


Joulunalusterveisin,
Teppo Ruohtula

Teknisen ja ympäristötoimen johtaja vastasi tähän 30.12.2005. Hän kertoi, että hänen käsityksensä mukaan kaikki asemakaavan merkinnät ovat tasavertaisia, ja että tällainen käytäntö niiden tulkinnassa asiaa ainakin on ollut. Mikäli asemakaavan erityismääräyksiä ei ole kohdennettu suoraan johonkin tiettyyn kortteliin, on ne tulkittu kohdistuvan koko alueeseen.

Hän lisää, että kaavamerkintöjen pitäisi ola niin yksiselitteisiä, että tulkinnanvaraa ei olisi. Kaavojen tulkinnasta vastaa kuitenkin rakennusvalvonta rakennuslupia myönnettäessä.

Vastaus ei kyllä mielestäni ole kovin tyhjentävä. Siinä ei lainkaan vastata kysymykseen siitä, onko luvan myöntämisessä toimittu oikein.

Tämän jälkeen kantautui korviini vielä eräs Porvoon kannalta huolestuttava laintulkinta, josta kerroin 10.1.2006 samoille tahoille:

Hei,

Korviini on kantautunut kuntaliiton lakimiehen tulkinta asemakaavan suojelumääräysten ja erityismääräysten noudattamisesta. Tämän tulkinnan mukaan suojelumerkintää on ensisijaisesti ja ehdottomasti sovellettava. Erityismääräyksiä voidaan sovelletaa siltä osin kuin sr-merkintä mahdollistaa.

Kerrosalan ylittämisoikeus koskee olemassa olevan ullakon ottamista käyttöön. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saisi ensin korottamalla tehdään ullakosta sopivan korkuisen. Tällaisessa tapauksessa kerrosalan laajennus lasketaan rakennusoikeuteen. Esimerkkitapauksessamme ylitys olisi näin ollen merkittävä.

Kuulemani mukaan lakimies oli kuitenkin kiinnittänyt huomiota erittäin epäselvään asemakaavaan.

Mikäli tämä kuulemani tulkinta on se oikea, on käytäntö Porvoossa ilmeisesti ollut väärä.

Lienee varmaan paikallaan Porvoon teknisessä ja ympäristötoimessa perusteellisesti selvittää, miten asemakaavassa suojeltuja rakennuksia tulisi asetusten mukaan kohdella. Lisäksi, näin uuden vuoden taas alkaessa, voisi huolehtia siitä, että koko henkilöstöllä on ajantasaiset tiedot ja valmiudet vastaisuudessa käsitellä samantyyppisiä tilanteita - niitä varmaan Porvoon kaltaisessa kaupungissa tulee.


Rakennusperinnöllemme parempaa uuttavuotta toivoen,
Teppo Ruohtula

Tätä ei ole minulle kommentoitu, joten lähetin 13.2.2006 musitutuksen asiasta samoille virkamiehille:

Hei,

Kerroin teille reilu kuukausi sitten korviini kantautuneesta kuntaliiton lakimiehen tulkinnasta asemakaavan suojelumääräysten noudattamiseen liittyen. Tämän tulkinnan mukaan asemakaavan suojelumerkintää on ensisijaisesti ja ehdottomasti sovellettava. Erityismääräyksiä sovelletaan vain niiltä osin, kuin asemakaavan sr-merkintä mahdollistaa.

Lisäksi kuulemieni tietojen mukaan Linnankoskenkadun (katuos. 59) ullakolle laajentaminen on verrattavissa uudisrakentamiseen, sillä katto rakennetaan kokonaan uudelleen (lisäksi alkuperäisestä poikkeavilla kattokulmilla). Ullakon laajennus pitäisi tästä syystä laskea rakennusoikeuteen, jolloin kyseisen rakennuksen rakennusoikeus on ylitetty 48%:lla.

Kysyisin, onko Porvoon teknisessä ja ympäristötoimessa ehditty selvittää, onko Porvoon rakennusvalvonnan käytäntö ollut oikea myönnettäessä rakennuslupia asemakaavassa suojeltaviksi merkityille rakennuksille. Siis rakennusluville jotka ovat mahdollistaneet esim. Linnakoskenkatu 59:n ja ent. työväentalon kaltaisia saneeraustoimenpiteitä em. historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittäville rakennuksille?

Jos asiaa on selvitetty, tiedustelisin, mihin tulokseen ollaan päädytty. Mikäli asiaa ei vielä ole ehditty selvittää, olisin kiinnostunut kulemaan, minkälaisella aikataululla asiaa voitaisiin selvittää.


Ystävällisin terveisin,
Teppo Ruohtula

En ole vielä saanut vastausta kysymykseeni. Porvoon teknisen ja ympäristötoimen johdon tehtäviä ovat toimialan verkkosivujen mukaan mm. seuraavat:

Johto vastaa toimialan kokonaistaloudesta ja sen tehtävänä on hyvän työilmapiirin ja työyhteisöhengen luominen ja ylläpitäminen sekä henkilökunnan aktiivinen kouluttaminen ja kehittäminen. Viestintä ja toiminnasta tiedottaminen ovat johdon toiminnan välineitä.

Sähköinen viestintä ei nähtävästi kuitenkaan ole yksi teknisen ja ympäristötoimen johdon työvälineistä.

Alla oleva kaavio kuvaa tapahtumaketjua, jonka olettaisin kulkevan esittämäni kysymyksen ja minulle annettavan vastauksen välillä. Vastauksen saaminen ylipäätään olisi tärkeintä. Se, tyydyttääkö se minua, on sitten oma ongelmani.

klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana

Ryhdyn lähipäivinä puhelimitse selvittämään, onko kysmyksiäni pohdittu tai käsitelty mitenkään. Kerron sitten mitä vastattiin.

Kansalaisen viimeisenä keinona on kansalaisaloitteen tekeminen Porvoon kaupungille. Sen hyvä puoli on, että se menee kirjaamon ja kaupunginhallituksen kautta oikeisiin osoitteisiin, ja siihen saa kirjallisen vastauksen.

Ajattelin kuitenkin, että näin aluksi olisi voinut vaivihkaa kysellä ja saada vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin.