Ymmärrettävä ja odotettavissa oleva puuskahdus

Linnankoskenkatu 46:n rakentaja on siis jättänyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisusta.

Valituskirjelmässä viitataan pääsuunnittelijan laatimaan lausuntoon, jossa selvitetään kaavaillun korjaustyön suuntaviivoja ja perustellaan sitä, miksi Hallinto-oikeuden päätös olisi kumottava.

Pääsuunnittelijan laatimassa lausunnossa on lisäksi pari sangen mielenkiintoista kappaletta:

Outoon valoon saattaa koko asian se että paikallislehdistössä esiinty Teppo Ruohtula -niminen asianharrastaja voitonriemuisena Hallinto-oikeuden tekemän päätöksen johdosta. Henkilö jolla ei ole minkäänlaista valitusoikeutta ko. asiaan toimii kuitenkin siten että käyttää omien tarkoitusperiensä ajamiseen naapuritontin omistajan valitusoikeutta ja pyrkii siten vaikeuttamaan virkamiesten toimintaa ja samalla aiheuttamaan merkittäviä taloudellisia haittoja rakennusliikkeelle joka on pyrkinyt hyvässä yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa toteuttamaan asemakaavan mukaista rakentamista.

Koko prosessi on aiheuttanut sen että vanhassa rakennuksessa on syntyy arvaamattomia vaurioita johtuen siitä että rakennustoimet on pysäytetty ja kaikki johtuvat henkilöstä joka on toiminut vain taustalla valittajan tukemana ilman minkäänlaisia vastuita valituksen aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja korjaustyön vivästymisestä.

Pääsuunnittelija rakentajan Korkeimpaan hallinto-
oikeuteen jättämän valituksen liitteessä 4

Koska oletan, että rakentaja ja/tai tämän asiamies aika ajoin käy näillä sivuilla, vastailen pääsuunnittelijan puuskahdukseen tässä.

Väite:
"pyrkii vaikeuttamaan virkamiesten toimintaa"

Vastaus:
Virkamiesten ja päättäjien tulee päätöksenteossaan noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetuksia. Tässä tapauksessa kaavoitus- ja rakennuslautakunnalla ei ollut toimivaltaa päättää rakennusluvasta, vaan asia olisi tullut saattaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätettäväksi, sillä rakennushankkeella poiketaan asemakaavan suojelumääräyksistä (MRL 171§).

Lisäksi rakennusvalvontaviranomainen ei ole noudattanut maankäyttö- ja rakennuslakia myöntäessään aloittamisoikeuden rakennustöille (MRL 144§).

Jos vaatimus lain noudattamisesta päätöksenteossa on virkamiesten toiminnan vaikeuttamista, olemme pahoillamme. Emme tienneetkään että lakia ei aina tarvitse noudattaa.


Väite:
"pyrkii ... aiheuttamaan merkittäviä taloudellisia haittoja rakennusliikkeelle"

Vastaus:
On valitettavaa, että rakennusvalvontaviranomainen ei ole heti pyytänyt rakentajaa hakemaan poikkeamislupaa asemakaavan suojelumääräyksistä Uudenmaan ympäristökeskukselta. Hyvin todennäköistä olisi, että päätös olisi sieltä jo aikaa sitten saatu, ja rakennustyöt olisi voitu aloittaa.

Se, että rakennustyöt ovat viivästyneet valitsprosessin johdosta on toki kaikkien kannalta valitettavaa. Rakennuslupapäätöksestä valittaminen on kuitenkin otettava kaikessa rakentamisessa huomioon mahdollisena vaihtoehtona. Grynderin on hyväksyttävä tämä liikkeenharjoittamiseen kuuluvana riskinä.

Erittäin harmillista on se, että tieto valituksesta ei kantautunut hallinto-oikeudesta rakennusvalvontaviranomaisen tai rakentajan korviin, vaan rakennustyöt ehdittiin aloittaa purkamalla vesikatto.


Väite:
"...rakennusliikkeelle joka on pyrkinyt hyvässä yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa toteuttamaan asemakaavan mukaista rakentamista."

Vastaus:
Rakennusliikkeen ja viranomaisten yhteisymmärrys näyttäisi tässä tapauksessa johtaneen siihen, että myönnetty lupa ei noudata asemakaavan suojelumääräyksiä. Lisäksi aloittamisoikeutta koskevaa lakia ei ole noudatettu. Vesikatto näyttäisi korotetun kiistanalaisen luvan mahdollistamaa 200 mm korkeammalle, mutta tähän ei vielä ole ehditty puuttua.

Aikaisemmissa kohteissa rakentajan ja viranomaisen yhteisymmärryksen tuloksena ollaan ylitetty rakennusoikeus ent. työväentalossa ja rakennettu asemakaavamääräysten vastaisesti Linnankoskenkatu 59:ssä. Lisäksi ollaan tehty maansiirtotöitä naapurin pihalla.


Väite:
"... ja kaikki johtuvat henkilöstä joka on toiminut vain taustalla valittajan tukemana ilman minkäänlaista vastuuta..."

Vastaus:
Se, kenen kanssa valittaja asiaa pähkäilee, on hänen vapaasti valittavissa. Oikeuslaitoksen verkkosivuilla kerrotaan valituksen tekemisestä hallinto-oikeuteen:

"Valittaja voi laatia valituskirjelmänsä itse tai käyttää sen laatimisessa avustajaa. Valittaja voi myös valtuuttaa asiamiehen tekemään valituksen puolestaan. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valittajan antama valtakirja."

Tässä tapauksessa valittaja on ottanut yhteyttä avustajana toimivaan allekirjoittaneeseen, ja hyvässä yhteisymmärryksessä kanssa laatinut valituskirjelmän rakennuslupapäätöksestä.


Kaiken kaikkiaan pääsuunnittelijan puuskahdus on ihan ymmärrettävä ja odotettavissa. Se ei kuitenkaan liity itse asiaan: Linnankoskenkatu 46:n rakennushankkeella poiketaan asemakaavan suojelumääräyksistä, ja lupa poikkeamiseen tulee hakea alueelliselta ympäristökeskukselta.

Muistutan vielä - kaikkia tasapuolisesti - että blogini kirjoituksia saa kommentoida vapaasti, joko klikkaamalla alla olevaa x kommenttia -linkkiä, tai lähettämällä sähköpostia oikessa palstassa mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Olen valmis päivittämään tietorakenteitani ja korjaamaan kirjoituksiani, mikäli oikeampaa tietoa on tarjolla.