Linjanmuutos?

Pappilanmäellä, jossa lehtitietojen mukaan naapureiden on valvottava rakentamista, on haettu lupaa poiketa asemakaavamääräyksistä. Kysymyksessä on mm. 18 m2:n autotalli, jonka kiinteistön omistajat haluaisivat säilyttää. Säilyttäminen olisi vastoin myönnettyä rakennuslupaa, jossa nimenomaan on sanottu, että rakennus on purettava.

Vanha kuninkaantie 18 - purettava piharakennus vasemmalla

Rakennuksen säilyttäminen johtaisi siihen, että tontilla kaavanmukainen rakennusoikeus ylittyisi parillakymmenellä neliömetrillä. Yksi naapureista vastustaa hanketta, sillä rakennusoikeus ylittyisi, ja säilyttäminen olisi rakennusluvan vastaista.

Eilisessä kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa (20.9.07) asiaa käsiteltiin, ja esityslistan mukainen päätösehdotus on, että rakennus on rakennusluvan mukaisesti purettava.

Onkohan tässä nyt kysymys "asemakaavojen toteuttamiseen liittyvistä tulkintakysymyksistä, joista on käyty periaatekeskusteluja sekä kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa että rakennusvalvonnan, museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa"? (vrt kirjoitukseni 19.9.07)

Aikaisemminhan ollaan Porvoossa saatu tottua siihen, että rakennusoikeuden ylittäminen menee läpi - cum laude. Tässä pikainen case-tutkimus siitä, mikä Porvoossa on mennyt läpi:

Työväentalo, Kaivokatu 54

Työväentalon tontilla oli alunperin käytettävissä 660 m2. Rakennuksen yläpohjaa laskettiin luvatta, jolloin yläkerran kerrosala kasvoi. Myöhemmin 14.10.2004 hyväksytyllä asemakaavamuutoksella rakennusoikeutta lisättiin 100 m2:llä. 17.8.2006 annettiin vielä lupa ylttää kaavamuutkosella mahdollistettu 760 m2:n rakennusoikeus 2%:lla. Alkuperäisen asemakaavan mukainen 660 m2:n rakennusoikeus ylitettiin ent. työväentalon tontilla lopulta 115 m2:llä, eli reilulla 17 prosentilla.

Linnankoskenkatu 59

Linnankoskenkatu 59:n rakennuspaikalle on asemakaavassa merkitty 120 m2:n rakennusoikeus. Rakennuslupa myönnettiin kuitenkin 177,5 m2:n rakennukselle, jolloin rakennuspaikan rakennusoikeus on uudisrakentamiseen verrattavalla rakentamisella ylitetty 48%:lla. Huomattavaa on, että rakennusoikeus ei perustu tontille merkittyyn tehokkuuslukuun, vaan kyseessä on rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. Lisäksi tulee laskea mukaan seinäkorkeuden luvaton 270 mm:n korotus ja kattokulmien luvaton muuttaminen, jotka myös ovat lisänneet julkisivujaostolle 31.5. annettujen tietojen perusteella asuinpinta-alaa 4 m2:llä. Rakennusoikeus on ylitetty kokonaisuudessaan 61,5 m2:llä, eli 51 prosentilla.

Linnankoskenkatu 59:n tapaus on tosin vielä vähän epäselvä. Porvoon kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti olla myöntämättä - kuten ehkä joku lukija muistaa - muutoslupaa rakennusluvasta poikkeavalle rakentamiselle 2.11.2006. Rakentajan on haettava poikkeamislupa Uudenmaan ympäristökeskukselta, mutta tietääkseni sitä ei vielä ole haettu. Luvatta rakennettu rakennus kuitenkin on jo asuinkäytössä.

Linnankoskenkatu 46

Linnankoskenkatu 46:n kohdalla on kysymys vanhan talon peruskorjauksesta ja ullakkotilan muuttamisesta asuintiloiksi. Vanha kattorakenne puretaan. Rakennukseen tehdään parvekkeet ja parvekelasitus sisäpihalle. Asiakirjojen mukaan hanke käsittää myös kattorakenteen noin 20 cm:n korotuksen ja parvekkeiden kohdalle sisäpihan puolelle ja katujulkisivuun tehtävät kattolyhdyt. Tontin asemakaavan mukainen sallittu kerrosala on 1493 m2. Tontilla on 60 m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ullakon asuinhuoneiksi rakentamista varten on myönnetty lisää kerrosalaa 95 m2. Näin ollen tontille sallittu rakennusoikeus ylittyy 35 k-m2:llä. Vaikka suunnitellulla tavalla toteutettuna hankkeessa ei ole kysymys kaavamääräyksessä tarkoitetusta ullakkotilojen käyttämisestä asuintiloiksi, on tällainen ylitys voitu Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan hyväksyä maankätyttö- ja rakennuslain 175 §:n nojalla rakennusluvan yhteydessä.


Näiden esimerkkien valossa 20 m2:n rakennusoikeuden ylitys piharakennusten jättämisellä paikoilleen vaikuttaa kovin vähäpätöiseltä. Toivottavasti sen purkamismääräyksen voimassapito kuitenkin edustaa uutta Porvoolaista linjaa kaavoituksen ja rakentamisen valvonnassa.

Vielä toivottavampaa olisi, että sama tiukka linja tulee koskemaan kaikkia rakentajia - myös gryndereitä.