Lukeminen kannattaa aina

Jos vanhat sanomalehdet kiinnostavat, kannattaa piipahtaa Helsingin yliopiston kirjaston sivuilla. Sen erinomaisen hieno historiallisen sanomalehtikirjaston digitoitu aineisto on häkellyttävä. Vanhoja sanomalehtiä (1771-1890) voi lueskella noin vain, ja niiden sisällöistä voi hakea sivuston hakukoneella vapaasti.

Harmillista tosin on, että Porvoolaisista lehdistä edustettuna on toistaiseksi vain Borgå tidning (julkaistiin vuosina 1837-1858), jota aikalaisetkin pitivät suhteellisen tylsänä. Se keskittyi lähinnä kirkollisiin kysymyksiin, ja toimi tavallaan papiston foorumina. Borgåbladet alkoi ilmestyä 1860, mutta sitä ei digitoidusta aineistosta vielä löydy.

Borgåbladetista on yksi hauska mainos jäänyt mieleen:

KOM OCH SE!
Å järnvägshotellet härstädes förevisas
Två Bush-Negerqvinnor
från Mohile-Alabama vid Mississippifloden
Vi äta helst rått kött, krabbor, ostron och franskt bröd... etc...

Mainos BBL:ssa 26.11.1881

Mainoksessa oli kuva ja kaikkea. Aika eksoottista varmaan 1880-luvun Porvoossa.

Ihan oikeasti kiinnostavaksi sanomalehtikeskustelu kävi vasta 1890-luvulla, kun tyytymättömyys Borgåbladetin journalistiseen tasoon saavutti eräänlaisen saturaatiopisteen. Borgåbladetilta katsottiin puuttuvan sanomalehdiltä vaadittavaa valppautta ja kyky seurata aikaansa.

Borgå Nya Tidning (BNT) alkoi ilmestyä 1892, ja ensimmäisen numeron mukaan se "avoimesti puuttuu paikkakunnan asioihin, eikä suhtaudu välinpitämättömästi asioihin, joiden yhteydessä pitäisi ilmaista voimakkaastikin mielipiteensä".

Kun Uusimaa -lehti ensimmäisenä suomenkielisenä lehtenä alkoi ilmestyä 1895, kiinnittyi Borgå Nya Tidningin huomio välittömästi uuteen tulokkaaseen. Uusimaa -lehden näytenumeroa kommentoitiin näin:

Särskildt gifves det en orsak att så fort som möjligt sätta en hämsko på den söndring i två partier, som är på väg att inträda, nämligen uppkomsten af ett fennomanskt blad på orten, en omständighet, som oförtydbart vittnar om att den fennomanska draktandssådden håller på att bära frukt äfven i denna urgamla svenska kulturort.

Borgå Nya Tidning 31.12.1894

Vuosien saatossa se taittoi peistä Uusimaan kanssa varmaan kaikissa vähänkin kielikysmymykseen liityvissä asioissa. Tässä näyte Uusimaan tyylistä kielikysymysasioissa:

Uudenmaan herääminen ja ruotsalaisemme

Jo kauan olemme kaivanneet korkeampaa suomenkielistä oppilaitosta, nähneet miten naapureillamme ruotsalaisilla esim. täällä Porvoossa on lyseot, tyttökoulut, reaalikoulut ja muut valistuksen ahjot, joita me olemme vailla. Ja nyt emme tahdo ijankaiken mekään ilman olla; Me olemme uusi, herännyt Uusimaa, ja mitä emme muuten saa, sen tahdomme omalla uhrautuvaisuudella, omain kätten työllä aikan saada, niinkuin rakensimme ensimmäisen pikku siltamme.
...
Me olemme itse heränneet huomaamaan valistustarpeemme ja tahdomme ne perille ajaa. Meidän tiemme on suora ja selvä; ruotsalaistemme kanssa ei meillä ole mitään tekemistä. Huutakoot he ja parkukoot, nouskoot vieläkin silmittömämpään vastustukseen. Istukoot he sitte satulassa tai sortukoot maahan; se ei meitä liikuta. Jos sortuvat, omaan raivoonsa sortuvat, omaan vihan sappeensa halkeavat.

Uusimaa 14.6. 1895

Tässä alla on varsinainen helmi BNT:n artikkelista, jolla vastataan Uusimaan juttuun, missä oli laskeskeltu, kumpi tulee kalliimmaksi valtiolle - suomenkielinen oppilas vai ruotsinkielinen oppilas.

Ju enklare, ju simplare

Vårt lands finska befolkning med dess massor af löst folk och i djupaste andliga mörker lefvande varelser borde utan vidare, individ för individ, tillerkännas samma behof af lärdomsskolor som det i genomsnitt erkändt mycket högre stående svenska folkelementet medd dess äldre odling, om man ville finna någon reson i Uusimaas yrkanden.
Ja, det borde ju vara ett konstateradt faktum, att finnars skolgång alltid i lika hög grad är nyttigt för landet som svenskarnas, om någon så matematisk måttstock vore tänkbar; men hur skulle också Uusimaa och dess gelikar kunna inse, att en i flera led ärfd bildning och hyfsning lämnar större garantier för fosterlandets värkliga fördel?
Till den dag som är har emellertid den finskspråkiga kulturen i jämförelse med vårt lands svenska frambragt så litet, att äfven den blindaste borde betänka sig mer än en gång, innan han toge en slik förutsättning för god. Det borde således ock vara klart, att man skulle tillfoga landet i dess helhet en mycket större skada, om man bragte den fåtaligare uppburna, men längre hunna odlingen att tvina för att i en hast skapa ett mångtaligt lärdomsproletariat.

Borgå Nya Tidning 26.10. 1897

Borgå Nya Tidningin kohtaloksi koitui lopulta sen suorapuheisuus, jolla se tuli loukanneeksi silloisia vallanpitäjiä. Lehti laukkautettiin lopullisesti 1901.

Porvoolaista 1890-luvun vilkasta - ja kiivastakin - sanomalehtikeskustelua ei tosin tulla digitoidussa sanomalehtiarkistossa näkemään. Ainakaan näillä näkymin.


Kuvan lähde: Historiallinen sanomalehtikirjasto