Ensimmäinen selitys
Merkintävirhe mutkistaa rakennuksen muutoslupaaUusimaa 21.8.2006
Uusimaan jutussa kerrotaan, kuinka merkitävirhe asemakaavassa on ollut vaikuttamassa siihen, että Linankoskenkatu 59:n rakennuslupa aikanaan myönnettiin.
Linnankoskenkatu 59 tehtiin asemakaavan muutosehdotus 385 Kirjastoaukio, jonka valtuusto vahvisti 27.4.2005. Uusimaa kertoo, että asemakaavakartassa rakennus on merkitty sr (ks karttakuva alla, 59 sijaitsee beigen tonttialueen luoteisnurkassa).
Asemakaavan merkkien selityksissä on kuitenkin vain selitys suojelumerkinnälle sr-4. Rakennusvalvonta on Uusimaan jutusta saamani kuvan mukaan tutkinut lupaa myöntäessään vain karttaa, ja todennut rakennuksen olevan merkitty sr, ja ilmeisesti vanhastaan muistanut merkinnän sisällön. (Ks. kirjoitukseni asemakaavoista ja suojelumerkinnöistä 24.11.2005)
Uusimaassa kerrotaan, että merkintä sr on yleisluontoisempi ja sallii laajemmat muutokset kuin sr-4. Sr -merkinnän selitystä ei tosin ole asemakaavakartassa, joten hälytyskellojen olisi voinut olettaa soivan rakennusvalvonnassa ennen luvan myöntämistä. Etenkin kun luvan liitteenä on vanha asemakaava vuodelta 1992.
No, Uusimaassa kerrotaan edelleen, että rakennuslupa kuitenkin myönnettiin perustuen siihen, että rakennus on merkinnältään sr, ja tästä syystä sille myönnettiin muutoslupa asuinrakennuksen ullakon laajennukselle.
Viitaten keskusteluihin rakennusvalvojan ja vs. rv. päällikön kanssa sekä sähköpostinvaihtoon teknisen toimen vs. johtajan kanssa voin vain nyt ihmetellä tätä kertomusta.
Joulukuun 12. kerroin rakennusvalvonnalle, että rakennusluvan liitteenä on vanhentunut asemakaava vuodelta 1992. Samana päivänä kävin hakemassa rakennuslupapiirrokset rakennusvalvonnasta. Tuolloin vaihdoin ajatuksia luvan myöntäneen rakennusvalvojan ja vs. rak. valvontapäällikön kanssa Linnankoskenkatu 59:stä. Tästä keskustelusta olenkin kertonut aiemmin (12.12.2005 ja 14.12.2005).
12.12.2005 Rakennusvalvoja kertoi, että asemakaavan suojelumerkintää ei tarvitse noudattaa, sillä asemakaavassa on siitä kovin paljon poikkeava kohta "erityiset määräykset", jonka mukaan yläkerran saa ottaa käyttöön sen vaikuttamatta rakennusoikeuteen. Yläkerran purkamisesta ja korottamisesta käyttöönoton yhteydessä tosin ei sanota mitään.
Vs. teknisen toimen johtaja on lisäksi 30.12.2005 vahvistanut sähköpostitse rakennusvalvonnan yllä esittämän käsityksen. Sähköpostissaan hän toteaa seuraavaa:
- Hänen käsityksensä mukaan asemakaavakarttaan sisältyvät kaikki merkinnät (kaavamääräykset ja erityismääräykset) ovat tasavertaisia, ja että tällainen ainakin käytäntö niiden tulkinnasa on ollut.
- Jos erityismääräyksiä ei ole kohdistettu vain tiettyihin kortteleihin, niin niiden tulkitaan kohdistuvan koko alueeseen.
- Merkintöjen pitäisi olla niin yksiselitteisiä että tulkinnan varaa ei pääsisi syntymään
- Rakennusvalvonta viime kädessä vastaa kaavojen tulkitsemisesta.
Edellä mainitun valossa voisin todeta, että Uusimaan jutussa kerrottu on nyt rakennusvalvonnan ensimäinen selitys hankalan tilanteen ratkaisemiseksi. Syyttävä sormi osoitetaan kaupunkisuunnitteluosaston suuntaan ("ei me muuten oltais, mutku noi").
Kaikki kunnia heille yrittämisestä, mutta kun ovat minulle suoraan sanoneet, että suojelumääräyksiä ei tarvitse noudattaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti