Miten voi antaa asian mennä näin pieleen?

Linnankoskenkatu 59:lle myönnettiin rakennuslupa rakennusvalvojan päätöksellä 27.10.2005, lupanro 2005-718. Rakennuslupahakemuksen liitteenä on asemakaava vuodelta 1992, vaikka uusi, varta vasten tehty kahden tontin postimerkkiasemakaava on jo ollut lainvoimainen rakennusluvan hakuhetkellä.

Asemakaavassa rakennus on merkitty suojelluksi merkinnällä sr-4, jonka mukaan rakennus on:

Säilytettävä rakennus. Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa hävittää. Lähtökohtana tulee olla vanhojen ikkunoiden säilyttäminen. Jos ikkunat joudutaan vaihtamaan tulee niiden olla puuikkunoita ja malliltaan sekä toiminnaltaan vanhojen kaltaisia. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus muutos- ja korjaustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan.

Linnankoskenkatu 59:lle myönnetyn rakennusluvan lupapiirustuksista saa sen käsityksen, että purkamista tapahtuu ainoastaan pihan puolella vanhan kuistirakennuksen kohdalla. Tämä johtuu siitä, että lähtötilanne puuttuu rakennuslupapiirroksista, eikä vesikaton purkamista ei ole mainittu missään lupahakemuksen kohdassa. Ainoastaan alakerran kuistirakennuksen pohjapiirroksiin on merkitty lähtötilanne ja muutokset (kuistirakennuksen laajennus).

Rakennuksen aloituskokous on pidetty 6.12.05, jolloin rakennuksesta oli jo purettu vanha kuistirakennus sekä vesikatto kokonaisuudessaan. Aloituskokouksen ajankohtana uuden laajennetun kuistirakennuksen perustukset olivat valmiit, ja seinän runkotyöt olivat päässeet hyvään vauhtiin.

Koska vesikatto on kokonaisuudessaan purettu ja rakennettu uudelleen korkeammalle, olisi yläkerta pitänyt laskea uudisrakennukseksi ja siten myös rakennusoikeuteen. Rakennuspaikalle on asemakaavassa merkitty 120 m2:n rakennusoikeus. Rakennuslupa myönnettiin kuitenkin 177,5 m2:n rakennukselle, jolloin rakennuspaikan rakennusoikeus on uudisrakentamiseen verrattavalla rakentamisella ylitetty 48%:lla. Huomattavaa on, että rakennusoikeus ei perustu tontille merkittyyn tehokkuuslukuun, vaan kyseessä on rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. Lisäksi tulee laskea mukaan seinäkorkeuden luvaton 270 mm:n korotus ja kattokulmien luvaton muuttaminen, jotka myös ovat lisänneet julkisivujaostolle 31.5. annettujen tietojen perusteella asuinpinta-alaa 4 m2:llä. Tälle luvattomalle korottamiselle esitetään nyt muutosluvan myöntämistä. Rakennusoikeus on ylitetty kokonaisuudessaan 61,5 m2:llä, eli 51 prosentilla.

Kunta ei saa mrl:n 171§ mukaan myöntää lupaa vähäistä suurempaan poikkeamiseen rakennusoikeudesta tai poikkeusta asemakaavan suojelumääräyksistä. Luvan näihin voi kuitenkin myöntää alueellinen ympäristökeskus, mutta ympäristökeskuseen tämä lupa ei ole koskaan tullut.

Olen ollut yhteydessä rakennusvalvontaan, kaupunkisuunnitteluosastolle ja teknisen toimen johtoon joulukuussa 2005 jolloin ilmaisin huoleni siitä, että rakennusta näytetään korotettavan vastoin rakennuslupaa. Rakennuksessa joulukuussa 2005 suoritetuissa tarkastusmittauksissa kuitenkin todettiin, että tehdyt rakennustyöt noudattavat rakennuslupaa. Tuolloin vertailtiin tosin vain rakennuslupapiirroksia toteutuneisiin rakennustöihin.

Vs. rakennusvalvontapäälliköltä 13.3. saamieni tietojen mukaan asiaa kuitenkin selviteltiin edelleen. Tuolloin ei osattu sanoa, mahdollistiko myönnetty rakennuslupa rakennuksen korottamisen. Vs. rakennusvalvontapäällikkö totesi tuolloin myös, että rakennusluvasta saa sen vaikutelman, että rakennuksen kattomuotoa ei muutettaisi.

Linnankoskenkatu 59
Kuvan vasen puoli 12.12.05, oikea puoli 24.11.05.
Punainen viiva osoittaa suunnilleen uuden katon harjan korkeuden.

Luvaton korottaminen oli kuitenkin todettu pari viikkoa myöhemmin, kun kaupunginjohtaja 29.3. antoi vastauksensa kaupunginvaltuutetun kysymykseen. Kaupunginjohtaja totesi, että rakennuksessa on tehty saneeraustöitä lainvoimaisesta luvasta poiketen, ja että asia tulee uudelleen kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsiteltäväksi julkisivujaoston kautta. Rakennustöiden annettiin kuitenkin jatkua. Asia tuotiin julkisivujaon käsiteltäväksi 31.5.

Linnankoksenkadulla ollaan selkeästi ohitettu mrl:n 118§, jonka mukaan "rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella". Rakennuksen luvan myöntämisen yhteydessä ei ole kuultu maakuntamuseon rakennustutkijaa. Rakennukselle ei ole tehty rakennushistoriallista selvitystä eikä sitä ole dokumentoitu ennen purkutöiden aloittamista.

Rakennuksen yläkerran nk. haukkaikkunoita on korotettu rakennuslupapiirroksista poiketen. Lisäksi kaikki rakennuksen ikkunat asennettiin alkuperäisestä poiketen syvennyksiin ilmeisesti samaan linjaan sisäseinäpintojen kanssa. Tähän puuttui julkisivujaosto 31.5. vaatiessaan ikkunoiden asentamista ulkoverhouksen tasoon. Nyt tekeillä on kulissi-ikkunat julkisivun tasoon - missäköhän tämä ratkaisu on hyväksytetty, ja mitenköhän se on linjassa suojelumerkinnän ikkunoita käsittelevään osaan, jossa sanotaan: "Lähtökohtana tulee olla vanhojen ikkunoiden säilyttäminen. Jos ikkunat joudutaan vaihtamaan tulee niiden olla puuikkunoita ja malliltaan sekä toiminnaltaan vanhojen kaltaisia." Luvanvastaisen korottamisen korjaamista julkisivujaosto ei kuitenkaan esittänyt korjattavaksi.

Suurin osa ongelmista perustuvat siihen, että rakennuslupapiirrokset ovat olleen harhaanjohtavia: Niissä ei ole tuotu esiin rakennuksen korottamista, jolla on mahdollistettu rakennusoikeuden ylittäminen 48%:lla. Lisäksi rakennusoikeuden ylittämistä lisää seinien luvaton korottaminen 270 mm:llä. Tämä korotus lisää asuinpinta-alaa 4 m2:llä. Kaikkiaan rakennusoikeus ylitetään 51 prosentilla.

Torstaina 17.8.2006 pidettävässä Porvoon kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa rakennusvalvontapäällikkö ehdottaa lautakunnalle luvan myöntämistä luvattomalle korottamiselle.

(Kuinkas sitten kävikään? Se selviää tästä)