Linnankoskenkadulla noudatetaan rakennuslupaa

Linnankoskenkadulla noudatetaan myönnettyä rakennuslupaa. Rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan sr-4 määräysten ohi ajaa erityiset määräykset, jotka mahdollistavat mm. rakennuksen yläkerran käyttöönoton ja vesikaton korkeuksien muuttamisen. Rakennusluvassa on annettu lupa korottaa kattoa. (Lupapiirustuksissa on ilmoitettu rakennuksen mitat, mutta leikkaus- tai julkisivukuvissa ei ole pisteviivalla merkitty lähtötilannetta). Rakennusvalvoja on suorittanut 13.12.2005 tarkistusmittaukset esimerkkikohteessa, ja mitat täsmäävät lupapiirrustusten kanssa.

Miksi minä sitten tässä elämöin?

Huolestuneena kansalaisena olen ottanut perustuslain vakavasti: Jokaisen kansalaisen tehtäviin kuuluu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä huolehtiminen (20 §).

Ymmärrän hyvin rakennusliikkeen näkemystä, että heidän työhönsä kohdistuvat vastuukysymykset velvoittavat huolelliseen, nykystandardien mukaiseen rakentamiseen. Haluan myös uskoa, että he työssään noudattavat myönnettyä rakennuslupaa.

Lisäksi ymmärrän kaavoittajaa, joka pyrkii ottamaan huomioon kaupungin vanhan rakennuskannan maankäyttöä suunniteltaessa.

Ymmärrän myös rakennustarkastusta, joka tulkitsee asemakaavamääräyksiä vakiintuneiden käytäntöjensä mukaisesti.

Mutta sitä en mitenkään voi ymmärtää, miten näiden näkemysten, etenkin kaavoituksen ja rakennusvalvonnan välillä vaikuttaa olevan niin syvä ristiriita. Miten asemakaavassa suojellulle, historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaalle rakennukselle jota ei saa hävittää, myönnetään lupa joka mahdollistaa esimerkkitapauksen kaltaiset saneeraustoimet.

Kritiikkini ja kysymykseni kohdistuu etenkin Porvoon kaupungin suuntaan:

• Miten kaupunki voi antaa luvat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden historiallisen arvon hävittämiseen?
• Miten kaupunki vastaisuudessa varmistaa rakennusperintömme säilymisen?